1. Onttolan lentokenttä
Onttolan lentokentän muistokivi
Onttolan lentokenttä valmistui vuonna 1937 ilmavoimien tarpeisiin. Kesällä 1941 kentälle ja Pyhäselän pohjoisrannoille kertyi runsaasti ilmavoimien joukkoja, mm. jopa puolet ilmavoimien lentokonekalustosta. Lentoteknisen huollon ja korjaustoiminnan varmistamiseksi perustettiin Onttolaan Kenttälentovarikko 3. Lisäksi alueelle sijoitettiin erilaisia tukitoimintoja kuten Lentojoukkojen Keskusvalokuvauslaboratorio.
Sodan edetessä hävittäjä- ja tiedustelulentolaivueet siirtyivät rintamalinjan mukana idemmäksi. Onttolasta muodostui vähitellen Suomen pommitusilmavoimien päätukikohta. Lisäksi useimpien hävittäjätyyppien huolto tapahtui täällä. Sissejä kuljetettiin selustaan vesilentokoneilla Höytiäisen Hirvirannalta.
Joensuun Ilmasilta pystytti vuonna 1989 muistokiven lentoasemarakennuksen länsipäätyyn. Muistomerkkinä on sodanaikaiseen panssariesteeseen kiinnitetty pronssilaatta.
Joensuun lentoaseman vitriini
Joensuun lentoaseman odotushallissa oli vuosina 2003-2015 Joensuun Ilmasillan pystyttämä vitriini, jossa on Kesälahdella maahan pudonneen Junkers Ju 88 –pommikoneen potkurilapojen säätökoneisto, koneen pienoismalli sekä tietoa Joensuun alueella toimineista Ilmavoimien yksiköistä. Vitriini siirrettiin Kiteelle vuonna 2016.
Koneen JK-264 vasen moottori syttyi tuleen pommituslennolla, jolloin miehistö joutui hyppäämään. Koneen ohjaaja menehtyi, kun hänen laskuvarjonsa ei ehtinyt avautumaan.
Junkers-korsu
Joensuun seutu oli jatkosodan aikana Suomen pommitusilmavoimien päätukikohta-alue. Parhaimmillaan alueelle tukeutui 75 prosenttia maan pommikonekapasiteetista. Onttolan lentokentän etelä- ja länsilaidoille rakennettiin Junkers-pommikoneita varten seitsemän sirpalesuojaa. Vastaavia suojia DB-, Pe- ja Blenheim-koneita varten tehtiin kentän pohjoispuolelle. Maavallit ovat maastossa edelleen näkyvissä.
Yksi Junkers-korsuista kunnostettiin Joensuun Ilmasillan aloitteesta Pohjois-Karjalan Prikaatin pioneerien työnä vuonna 2005. Korsulle tehtiin myös opastaulu, jossa kerrotaan kentän sodanaikaisesta lentotoiminnasta.
2. Muistotaulut
Höytiäisen kasarmit
Rajavartiosto on ollut Onttolassa Suomen itsenäistymisestä lähtien. Jatkosodan alettua rajavartiosto siirtyi rintamalle, minkä seurauksena kasarmit vapautuivat ilmavoimien käyttöön. Pisimpään kasarmeilla majoittui Pommituslentolaivue 44, syksystä 1941 syksyyn 1944.
Vuonna 2012 Joensuun Ilmasilta täytti 25 vuotta. Merkkipäivää juhlistettiin paljastamalla muistolaatta ja kuvataulu Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppaniassa. Paljastuksen suoritti sotalentäjä Kusti Lehmusvuori. Laatassa kerrotaan PLeLv 44:n lentävän henkilöstön majoittumisesta kasarmirakennuksessa jatkosodan aikana, ja kuvataulussa myös mm. konetyypeistä sekä varuskunta-alueella toimineista laivueen esikunnasta ja Lentojoukkojen Keskusvalokuvauslaboratoriosta.
Ritarilaatat
Joensuu
Mannerheim-ristin ritari Lauri Nissinen syntyi Joensuussa vuonna 1918. Hän osallistui jo talvisotaan saaden Fokker-hävittäjällä viisi ilmavoittoa. Jatkosodassa Nissisen koneina olivat Brewsterit ja Messerschmittit. Mannerheim-ristin hän sai 5.7.1942. Luutnantti Nissinen koki sankarikuoleman 17.6.1944, kun yläpuolella lentäneestä Urho Sarjamon koneesta ammuttiin siipi poikki ja kone putosi pilven läpi Nissisen koneen päälle. Lauri Nissisellä oli kaatuessaan 32 ilmavoittoa. Lauri Nissisen syntymäkoti sijaitsi Joensuun Papinkadun ja Merimiehenkadun kulmassa. Olli Tiaisen maanpuolustussäätiö on laittanut paikalla sijaitsevan kerrostalon seinään muistolaatan.
Lieksa
Lentomestari Ilmari Juutilainen syntyi Lieksassa vuonna 1914. Juutilainen sai Mannerheim-ristin kahteen kertaan (1942 ja 1944). Sodan päättyessä hänellä oli ilmavoittoja yhteensä 94. Tämä on korkein määrä Suomessa saavutetuista voitoista, ja kansainvälisestikin suurin ei-saksalaisen saama luku.
Juutilainen kuoli syntymäpäivänään 21.2.1999. Olli Tiaisen maanpuolustussäätiö pystytti muistomerkin Lieksan rautatieaseman pohjoispäädyssä olevaan puistikkoon.
Linnunlahti
Pyhäselän rannat Ylämyllyltä nykyiselle Laulurinteelle saakka olivat sijaintinsa sekä tasaisen ja kovan pintansa ansiosta sopivia ilmavoimien lentotoiminnalle vuosina 1941-1943. Kesällä ja syksyllä 1941 Ylämyllyltä toimivat Lysander-tiedustelukoneet. Noljakassa oli Blenheim-pommikoneita, Aavarannalla Fiat- ja Morane -hävittäjiä sekä raviradan-laulurinteen rannoilla Brewster- ja Gladiator –hävittäjiä. Laivueet menivät ja tulivat, mutta pisimpään rantakentiltä toimi Pommituslentolaivue 46 Dornier-konein. Laivueen maahenkilöstö siirtyi Ylämyllylle ja valmisteli jäälentokentän jo vuodenvaihteessa 1941-42, mutta kun jäälle tulvi vettä, tukikohta siirrettiin lähemmäksi kaupunkia Linnunlahden jäälle. Kesäisin toimittiin rantakentältä nykyisen lintutornin edustalta. Lentävä henkilöstö majoittui Noljakan maatiloille sekä Aavarannan ja Linnunniemen huviloille.
Yksi majoituspaikoista oli Vainoniemen huvila, jonne Joensuun Ilmasilta on tehnyt muistotaulun.
3. Lento-onnettomuudet
Liperin Rauvanlahti
Kesäkuun viimeisen päivän jälkeisenä yönä 1944 lähti Pommituslentolaivue 44 kymmenellä Junkers Ju 88 –syöksypommittajalla pommituslennolle. Johtolentueen viimeisen koneen paikka lankesi luutnantti Pinomaalle, joka lähti nyt vasta toiselle sotalennolleen. Hänen ensimmäinen sotalentonsa oli tapahtunut vain kolme tuntia aiemmin samana iltana. Koneen lähtö myöhästyi hieman pommien kuormauksessa olleiden ongelmien takia, mutta Pinomaa lähti kuromaan kiinni lentuettaan. Hänen nähtiin lentävän edellä menevien koneiden pakokaasuvanassa. Radiohiljaisuuden vuoksi varoitusta jättöpyörteistä ei voitu antaa. Lopulta kone ajautui potkurivirtaan, nokka nousi ja kone kaatui vasemmalle siivelleen syöksykierteeseen. Kone iskeytyi veteen kilometrin korkeudesta suurella nopeudella lähes pystysyöksyssä. Koko miehistö sai surmansa.
Joensuun Ilmasillan aloitteesta putoamispaikan läheisyyteen paljastettiin muistomerkki Ilmavoimien vainajien muistopäivänä 7.9.1995. Paikalle on opastus tieltä 482 (Tutjunniementie 158). Toinen tapaukseen liittyvä muistomerkki on Oravisalossa Salpalinjalla (Hypönniementie 150).
Enon Rahkeenniemi
Lentorykmentti 4 eli pommituslentolaivueet lähtivät pommittamaan Sekeheä illalla 19.2.1943. Lentolaivue 46 lähti matkaan viidellä Dornier-pommittajalla. Koneet starttasivat Linnunlahden jääkentältä Joensuusta. Kohteen pommituksen jälkeen koneet hajaantuivat sään huonontuessa. Lännestä lähestynyt lumisaderintama oli edennyt ja vahvistunut sääennusteita nopeammin. Lopulta näkyvyys meni nollaan. Vain yksi Dorniereista selvisi takaisin tukikohtaansa. Kaksi tuhoutui täydellisesti, loput vaurioituivat pakkolaskuissa. Toinen tuhoutunut Dornier (DN-53) törmäsi Enon Rahkeenjärvellä pinnassa lentäessään uittopuiden ohjaustolppaan ja syöksyi rantamännikköön. Koneen nelihenkisestä miehistöstä kolme sai surmansa ja yksi loukkaantui.
Tämä muistomerkki pystytettiin vuonna 1991. Aloitteen teki koneesta ainoana hengissä selvinnyt kk-ampuja Juho Yli-Pelkonen. Muistomerkin pystyttivät Enon reserviläisjärjestöt, Joensuun Ilmasilta ja Lapin Lennoston – Lentorykmentti 4:n Kilta. Muistomerkki on samanlainen kuin edellä. Paikalle on opasteviitta Joensuu-Lieksa –tieltä noin 3 km ennen Uimaharjua.
Enon Kaltimojärvi
Toinen edellä kuvatulla pommituslennolla tuhoutuneista Dorniereista (DN-65) yritti pimeässä lumipyryssä pakkolaskua Kaltimojärven jäälle. Laskeutumisyrityksessä koneen siipi osui puihin, ja kone syöksyi metsään. Koneen neljän hengen miehistöstä sai surmansa kaksi. Tuo yö oli yhtä armoton myös nelosrykmentin Onttolasta startanneelle DB-laivueelle. Rykmentti menetti yhteensä kahdeksan lentäjää, ja useita koneita tuhoutui tai vaurioitui pakkolaskuissa Karjalan korpiin ja eri järvien jäille ympäri Suomen. Yhtä suuria tappioita Suomen pommitusilmavoimat kärsi vain ns. Lavansaaren revohkassa syksyllä 1943.
Muistomerkki pystytettiin vuonna 1992 samojen tahojen toimesta kuin edellinen. Muistomerkki on samanlainen kuin edellisissä. Opaste paikalle on osoitteesta Vanhakaltimontie 140.